maanantai 22. syyskuuta 2014

Katson taaksepäin; en edes kiskoja nää.

Päätin viimeinkin ottaa itseäni sarvista kiinni ja käydä hommiin. kyseessä on asia jota olen pyöritellyt jo useana kuukautena mielessäni. en vain ole saanut aloitettua. Tämä asia on ryssitty kunnan toimesta niin upeasti aikojen saatossa. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesta arvokkain tai suurin asia kylän historiassa. 
Puhun nyt rautatiestä ja siihen liittyvistä rakennuksista. Suuriosa kylälaisistä tietää että Läykkä on ollut aikoinaan Kanta-Hämeen kehityksen kehto ja suurin että tärkein kylä Lopella. Jos nykyisin näyttää tältä, niin enne oli enemmän äksöniä 
 Olimme tapahtumien keskustassa. Kukaan ei voi sille mitään että liikenne rautatiellä lopetettiin, vaan nyt tarkoitan jälkihoitoa ja markkinointia. 
Kuinka paljon se nostaisi kylän statusta, kun kesäaikaan voisi puksutella Hyvinkäältä Karkkilaan museojunalla, samalla nautiskelen kiireettömästä elämästä ja vaikka shampanjaa maistellen. 
Miksi tätä ei tajuttu aikoinaan kun alettiin rataa purkaa? Ruikutus on tietenkin turhaa, purettu mikä purettu. Vaan kun on annettu homehtua myös ne ainokaiset rakennukset jotka on vielä pystyssä. Hävettää! 
Tämä juttuni koostuu faktasta jota löysin sekä omista tuntemuksistani kun seurailin entistä ratapohjaa Läykästä Karkkilaan. Matka on kestäny useamman vuoden joten kuvatkin ovat usealta eri vuodenajalta.  Sekin todistaa ettei tämä ole ollut helppoa. 
Enkä muuten ollut ainut, junabongarit ovat olleet myös asialla tallatuista poluista päätellen. Tässäpä olisi ollut myös yksi rahanlähde kylälle, vaan kun ei kunnan isät sitäkään tajunnut ajoissa.  Kuvia otin ihan liikaa joten jaan tämänkin juttuni kahteen osaan. Huomatkaa nyt kuvissa vasta matka Läyliäisitä Karkkilaan, puolet on vielä löytämättä.




Tässä osa I.

Junan vihellystä kuullut en,
 menneisyys vain lipui ohi silmien,
kunnes lopulta mä junan tuttuun rytmiin heräsin
silloin tiesin, etten palaa takaisin.


Näin  kaikki alkoi
Lopella innostuttiin 1.10.1898 kun kuultiin että Kytäjän kartanon omistaja Constantin Linder aikoi rakentaa rautatien Kytäjän ja Hyvinkään välille. Työt pysähtyivät yllättäen ilmeisesti pula-ajan aiheuttaman rahapulan takia.  Constantin Linderinn poika Hjalmar sitten saattoi ratahankkeen loppuun. 
Hyvinkää-Kytäjä rata valmistui 23.12.1907 mutta otettiin käyttöön vasta keväällä 1908, virallisesti rata hyväksyttiin käyttöön 22.2.1909. 
Radasta tuli normaalia kapeampi eli leveyttä sillä oli 0,75 metriä mutta pituutta peräti 45 km. Se oli aikoinaan Suomen toiseksi pisin kapearaiteinen rautatie.
Tärkeä vaihe tämän kylän historiassa oli Hyvinkäältä Kytäjän kartanoon tulevan kapearaiteisen rautatien jatkaminen Högforsin tehtaille Karkkilaan . 

Aseman kohdalla radan toisella puolen oli 1920-luvulla laaja puutavaran varastoalue. Nykyisin paikalla on osuuspankintalo ja asutusta.
 Läyliäisissä oli ensin asemarakennuksena vaatimaton puukoppi. Vuonna 1922 se korvattiin Terijoelta tuodulla hirsitalolla. Asemalla toimi kioski ja kahvila.
 Täältä löydät kuvan puretusta asemarakennuksesta josta nykysin on jäljellä vain  kivet. Asemarakennus
Kun juna tuli aamulla Karkkilasta pysähtyi se ensin vesikopille ottamaan vettä ja halkoja. Vesikoppi on vieläkin pystyssä.
Halkolaani
 

Keltanen koppi tavaramakasiini
 Tässä vanhaa asema-aluetta Läykässä. Lisää vanhoja kuvia täältä


 

Hyvinkää-Karkkila-rautatien Koirajoen silta 1,5 km Läyliäisistä itään muutettiin paikallistien sillaksi lisäämällä perinteitä kunnioittava kansi, johon on käytetty Hdk-tavaravaunun osia.

 

Tavaramakasiini on vielä pystyssä mutta kuinka kauan?

Makasiini on täyslaho ja vain aika näyttää koska se romahtaa
 
Nuorison teveiset asiasta
 

Tässäpä aseman reunakivetystä ja kulkuväylä.
Kohden Karkkilaa, entistä ratapohjaa. 

Katson taaksepäin ja kiskot sinne jää
Juna jyskyttää, enkä ystävää nyt mä nää
Mulla kauas menolippu on...




4 kommenttia:

  1. hei. ihan samat ajatukset on ollut että pitäisi käydä tuo vanha ratalinja läpi. mistä löytyy tuo silta ja osaatko sanoa onko reitti ajettavissa Hyvinkäältä Karkkilaan polkypyörällä?t jari.makinen@gmail.com

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Silta löytyy
    https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?share=customMarker&n=6723900&e=362527&title=Silta&desc=Silta&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A1%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pertsa. Tuo linkki on hyvä kaikille jotka haluavat tulla etsimään entistä ratapohjaa. Alkuperäisen kysyjän kanssa aikoinaan vaihdettiinkiin ajatuksia. Olen saanut teiltä kaikilta paljon uutta tietoa, joten täytynee päivittää näitäkin kuvia, kunhan kevät tulee.

      Poista