maanantai 5. toukokuuta 2014

Haapastensyrjä -puita halaamaan

Kun aikoinani muutin Läyliäisiin niin en ollut kiinnostunut puutarhanhoidosta pätkääkään. Pikkuhiljaa siitä kehittyi kuitenkin harrastus ja aloin katsella ympärilleni. Kummastutti kun useiden vanhojen talojen pihalla oli mitä eriskummalisempia havupuita, ja koivuja. Mitä nuo ovat ja mistä niitä saa?
Aikani pähkäiltyä jäljet johtivat Haapastensyrjään Itse paikalle kävin kuitenkin vasta 10 vuotta Läyliäisissä asuttuani. Upea paikka käydä rauhoitumassa ja kuuntelemassa luontoa, unohtamatta liikuntaa.
Haapasensyrjän metsänjalostuskeskus on Suomessa edelläkävijä. Jo 1960-luvulla siellä toteutettiin ensimmäinen valtakunnallinen siemenviljelyohjelma ja kehitettiin taimitarhoille sopivia muovikasvihuoneita. 1980-luvulla luotiin uudenlainen metsäpuiden kloonausmenetelmä. 
Tilalla toimii Rotupuisto jonne on koottu metsäpuiden erikoismuotoja. Suosittelenkin kaikille sunnuntaikävelyä paikanpäälle. Rotupuistoon on yleisöllä vapaa pääsy. Läheisyydessä on myös runsaasti muita metsänjalostuksen puukokoelmia ja koeviljelyksiä. Paikanpäällä on kesäisin myös kahvio.
      

Keväällä 1962 perustamisjuhlallisuuksissa Tasavallan presidentti Urho Kekkonen istutti Haapasensyrjän peruspuun, Kekkosen kuusen. Sen istutuspaikka sai nimekseen Kekkosen kumpu ja se sijaitsee Rotupuiston keskellä. 
   
Yllättäen istuttajansa kuolinvuonna 1986 puu kuoli ilman näkyvää syytä. Nykyisin kummulla on jäljellä vain lahonnut juuri ja kiveen sementoitu muistolaatta.
 Yllä Halosen istuttama kynäjalava








Myös muut Presidentit Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen ovat kukin vierailleet Haapastensyrjässä virkakaudellaan ja istuttaneet puistoon nimikkopuunsa. Puita kutsutaan presidenttien puiksi.







Täällä kasvatettuja erikoismuotoja myydään joissain taimistoissa. Tosin näitä on hankala löytää, ainakin omalilakohdallani olen onnistunut vain surukuusen löytämään. Viljelyslajikkeet ovat nimetty suomalaisittain kuten Talvikki, Päivikki purppurakuuset ilta-rusko ja aamurusko, luutakuuset ukko ja akka, kääpiökuuset Hyrry, Kartio, Mörkö ja Peikko sekä käärmekuuset Liero ja Kampa, jne. kirjoa löytyy samoin myös näköä. Täältä enemmän puista.



Purppurakuusen uusien versojen puhjetessa, sen neulaset ovat helakan punaiset. Väri säilyy kuitenkin vain muutaman viikon, minkä jälkeen punainen väri alkaa haalistua ja neulaset muuttuvat vihreiksi.










Luutakuusella runko haaroittuu jo varhain useaksi pystysuuntaan kasvavaksi sivuhaaraksi, jotka lisäksi työntävät luutamaisia oksia ylöspäin ja sivuille. Kartiokuusi kasvaa muotoonsa.





Käärmekuusi kasvattaa yleensä hyvin vähän oksasilmuja ja työntää pitkää voimakasta versoa, joka on vahvasti neulasten peittämä. Tyypillistä on käärmekuuselle juuri se, että neulaset ovat pitkät, vahvat ja yleensä kaarevat. Äärimuotona se on pelkkä keppi, jolla ei ole oksia ollenkaan





Kumopatakuusi näyttää kumoon menneeltä padalta.






 

Tämä kuusi on muistanut käyttää paplareita.






Yllä kääpiövisakoivu, itkukoivu, luutakoivu ja pilarihaapa ja alapuolella hybridihaapa istutus.
 Metsänjalostussäätiö osti tyhjäksi jääneen entisen Hauthuhdan koulun talvella 1965. Siirsi sinne toimistonsa ja otti opettajien asunnot henkilökuntansa käyttöön. nykyään rakennuksessa on lähes yksinomaan toimisto- ja laboratorio tiloja.
Tällä hetkellä Haapastensyrjässä tutkitaan muun muassa metsäpuiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellytyksiä. Toimipaikka on myös keskeisessä roolissa Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamisessa  Haapastensyrjässä tehdään ohjelman varttamistyöt, valtaosa risteytystöistä sekä kasvatetaan metsänjalostuksen koeviljelyaineistot. 
 
Suosittelen paikka kaikille teille jotka ette olevielä käyneet, ottakaa eväät mukaan ja lähtekää imemään energiaa metsästä. Upea paikka ja upeaa työtä tekevät.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti